3aA

Laadulla tarkoitetaan tavallisesti tuotteen kykyä täyttää asiakkaan tarpeet tai vaatimukset taikka toiminnan tavoitteen ja tuloksen vastaavuutta. Laadunhallinta sisältää toiminnan ja sen tavoitteiden suunnittelun ja johtamisen, tulosten jatkuvan arvioinnin ja vertailun tavoitteisiin sekä toiminnan parantamisen tavoitteiden saavuttamiseksi. Hyvälaatuinen terveydenhuolto käyttää resurssit parhaalla mahdollisella tavalla, turvallisesti, tuhlaamatta, korkeatasoisesti ja eniten hoitoa tai ennalta ehkäiseviä toimenpiteitä tarvitsevien terveystarpeisiin. Terveydenhuollossa hyvä laatu edellyttää johdon ja koko henkilökunnan sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin sekä saumatonta yhteistyötä eri toimintayksiköiden välillä.

Potilaan näkökulmasta terveydenhuollon laatu on sitä, että potilas saa helposti tietoa terveysongelmistaan ja terveyspalveluista mm. verkosta ja puhelimitse. Hänet ohjataan oikeiden terveyspalveluiden piiriin hänen terveydentilansa sitä vaatiessa. Hän pääsee tarvittaviin tutkimuksiin ja hoitoihin helposti ja nopeasti. Potilaalla on oikeus saada yksilöllistä ja ammattitaitoista hoitoa sekä ystävällistä kohtelua. Hän saa riittävästi tietoa sairaudestaan voidakseen osallistua oman hoitosuunnitelmansa laadintaan ja sitoutua sen noudattamiseen. Potilas kykenee saamiensa tietojen ja neuvonnan turvin noudattamaan hoito-ohjeita, käyttämään lääkkeitä ja apuvälineitä ja osallistumaan kuntoutukseensa. Hän tietää mihin ottaa yhteyttä ongelmien ilmetessä. Tavoitteena on, että potilas on tyytyväinen saamaansa palveluun ja kokee saaneensa tarvitsemansa avun terveysongelmaansa. Potilaalla on tieto siitä, miten hän voi antaa palautetta hoidostaan myös nimettömänä, miten hän saa yhteyden potilasasiamieheen tai kuinka tehdään muistutus organisaation johdolle. Häntä informoidaan myös siitä, miten voi tehdä potilasvahinkoilmoituksen.

Potilaskeskeisyys kuuluu kaikkiin palveluketjun vaiheisiin. Hoitosuhteissa noudatetaan ihmis- ja perusoikeuksia sekä kunnioitetaan potilaan oikeutta elämään, henkilökohtaiseen koskemattomuuteen, turvallisuuteen ja yksityisyyteen. Potilaita kohdellaan yhdenvertaisesti ketään syrjimättä, heidän vakaumustaan ja yksityisyyttään kunnoittaen. Henkilökunnan tulee ottaa huomioon potilaan ohjauksessa, hoidossa ja kuntoutuksessa potilaan äidinkieli, uskonto ja kulttuuri sekä yksilölliset tarpeet ja perheolosuhteen. Henkilökunnan on varattava riittävästi aikaa, jotta potilas saa riittävän selvityksen terveydentilastaan, hoidon merkityksestä, eri hoitovaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista sekä muista seikoista, joilla on merkitystä hoitopäätösten kannalta. Hoidosta sovitaan yhteisymmärryksessä potilaan ja mahdollisesti hänen omaisten tai läheisten kanssa.

Muistutus hoitavalle organisaatiolle on ensisijainen organisaation omavalvonnan ja oman toiminnan kehittämisen kannalta. Johdon tulee sitoutua potilaskeskeiseen toimintaan. Yksikön strategiset tavoitteet suunnataan potilaiden tarpeiden mukaisesti. Toiminnan suunnittelussa varmistetaan henkilöstön riittävyys ja pätevyys asiakaspalvelujen antamisessa ja asianmukaisen hoidon toteuttamisessa. Potilaskeskeisyyden toteutumista seurataan ja mitataan säännöllisesti ja toimintaa muutetaan tulosten perusteella. Mittareita voivat olla esim.:

• Potilaskyselyt
• Potilaspalautteet
• Potilaiden tekemät muistutukset organisaation johdolle ja kantelut valvoville viranomaisille
• Potilasvahinkoilmoitukset

 

Strateginen johtaminen on kokonaisuus, joka käsittää organisaation vision ja tavoitteiden luomisen yrityksen ulkoisen ja sisäisen ympäristön asettamassa viitekehyksessä. Yrityksen strategista johtamista voidaan yleisellä tasolla tarkastella kolmelta eri näkökulmalta: strategian luominen, strategian maastouttaminen ja strategian ohjaus. Strategisen johtamisen yhteydessä puhutaan myös strategisen suunnittelun prosessista eli päätösten tekemisestä organisaation vision suhteen. Näitä päätöksiä tehtäessä otetaan huomioon toimintaympäristön mahdollisuudet ja uhat. Samoin strategisella suunnittelulla määritellään yrityksen toiminnan pitkän aikavälin muoto.

Yleisesti strateginen johtaminen muodostuu sellaisista päätöksistä ja toimista, jotka auttavat organisaatiota mukautumaan ympäristöönsä tuloksellisesti. Koska sekä ympäristö että organisaatio muuttuvat jatkuvasti, on strategisen johtamisen prosessi päättymätön jatkumo ylimmän johdon toimenkuvassa.

 

Kuntaliitto. Terveydenhuollon laatuopas. http://hoidonvaikuttavuus.fi/wordpress/wp-content/uploads/2014/02/Tlaatuopas.pdf

Toiviainen, Niko. Opinnäytetyö. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/3695/Toiviainen_Niko.pdf?sequence=1

3aB

HRM eli henkilöstöhallinta, henkilöstövoimavarojen johtaminen on tehtäväkokonaisuus, jossa huolehditaan siitä, että yrityksessä on riittävä, osaava ja hyvinvoiva henkilöstö. Henkilöstövoimavarojen johtamiseen kuuluu organisaatiolle parhaan mahdollisen henkilökunnan valitseminen, rekrytointi, perehdyttäminen, palkkauksen hoitaminen, lakisääteisten etujen takaaminen, irtisanominen sekä etujärjestön ja organisaation välisistä suhteista huolehtiminen. Lisäksi siihen kuuluu henkilöstön kehittäminen, urasuunnittelu, työsuorituksen arviointi, palkitseminen ja hyvinvointi. Henkilöstöstrategia ohjaa henkilöstöjohtamista. Henkilöstö-johtaminen perustuu strategiassa asetettuihin tavoitteisiin, keinoihin ja aikatauluihin.

Diversity management eli monimuotoinen johtaminen tarkoittaa monimuotoisuuden hallintaa, monimuotoisuuteen kannustamista, sen arvostamista tai monimuotoisuuteen suhtautumista. Erään näkemyksen mukaan itsessään moniselitteistä monimuotoisuutta ei ole mahdollista lähestyä vain yhdestä, universaalista näkökulmasta. Monimuotoisuusjohtaminen viittaa organisaatioiden tarpeeseen käyttää eri syistä monimuotoistuvia henkilöstöresursseja organisaatiota hyödyttävällä tavalla. Tämä näkemys perustuu käsitykseen, jonka mukaan erilaisia ihmisiä arvostava ja heidän erilaista osaamistaan täysmittaisesti hyödyntävä työilmapiiri johtaa organisaatioiden tavoitteiden kannalta tuottaviin lopputuloksiin. Monimuotoisuusjohtamisessa diversiteetti ymmärretään liiketoiminnan kannalta keskeisenä strategisena voimavarana, jonka johtamisen tavoitteena on mitään yksittäistä ryhmää suosimatta saavuttaa organisaatiolle kilpailuetua.

Kurssimateriaali

 

3aD

Eettinen johtajuus ei synny tai toteudu itsekseen vaan sitä tulee systemaattisesti kehittää, harjoittaa ja vahvistaa. Eettisestä johtamisesta puhuttaessa esille nousee termi oikeudenmukainen johtaminen, jolla viitataan luottamuksen kasvattamiseen, puolueettomuuteen, suoraselkäisyyteen, vastuun kantamiseen sekä lahjomattomuuteen. Eettinen johtaminen on lyhyesti sanottuna hyvää johtamista. Johtajuuden tarkoituksena yleisesti on organisaation perustehtävän toteuttaminen. Eettisen johtamisen pohjalla ovat käsitteet etiikka, arvot ja vastuu.

Terveydenhuollon voimavaroja koskevat päätökset tehdään monimutkaisten poliittis-hallinnollisten, oikeudellisten ja kliinishoidollisten päätösprosessien kautta. Terveydenhuollossa on kyse monien ristiriitaisten intressien kamppailusta, mutta eettisyys on koko toiminnan keskeinen lähtökohta. Johtajan on aina punnittava, toimitaanko tavoitteisiin pyrittäessä eettisesti ja ovatko tavoitteet eettisesti hyväksyttäviä. Terveydenhuolto kohtaa muutoksia priorisointien sekä talouden ja terveyden välisen suhteen määrittämisen takia. Näiden myötä eettiset kysymykset nousevat yhä keskeisemmiksi. Johtajan on tehtävä päätöksiä yksikössään ottaen huomioon käytössä olevat resurssit. Toiminnan kohteena on ihminen ja hyvinvointi eikä priorisointikysymysten ratkaiseminen ole aina helppoa. Terveyttä ei voi koskaan tarjota liikaa. Niukkojen resurssien jakaminen kuuluu terveydenhuollossa johtajan jokapäiväisiin tehtäviin.

Johtamisen etiikka koostuu terveydenhuollossa hallinnon etiikasta (lainsäädäntö, hallinnon arvot, hyvän hallinnon periaatteet), yleisistä johtamisperiaatteista ja profession asettamista vaatimuksista. Profession eettiset säännöt ovat johtamistoiminnan olennainen osa. Niiden soveltaminen hallinnon yleisten periaatteiden rinnalla on joskus hankalaa, mutta johtajan ja esimiehen roolissa näiden arvojen mahdollisimman hyvään yhteen sovittamiseen tulee pyrkiä.

Ikola-Norrbacca, Rinna. Duodecim-verkkojulkaisu. http://duodecimlehti.fi/web/guest/haku;jsessionid=8429AB35D22E154E45A3A18792B3A8A2?p_p_id=Article_WAR_DL6_Articleportlet&p_p_lifecycle=0&_Article_WAR_DL6_Articleportlet_p_frompage=uusinnumero&_Article_WAR_DL6_Articleportlet_viewType=viewArticle&_Article_WAR_DL6_Articleportlet_tunnus=duo98948

 

4.

Aluehallintovirasto AVI on terveydenhuollon ja terveyspalvelujen alueellinen lupa- ja valvontaviranomainen. Viraston tavoitteena on laadukkaiden terveyspalveluiden turvaaminen väestölle. AVI ohjaa ja valvoo julkista terveydenhuoltoa sekä yksityisten toimijoiden tarjoamia terveydenhuollon palveluja. Virasto tukee kunnan, kuntayhtymien ja muiden toimijoiden työtä alueen ihmisten terveyden edistämiseksi.

AVI osallistuu terveydenhuollon valtakunnallisten linjausten toimeenpanoon. Viraston toimintaa terveyden saralla ohjaa lainsäädäntö, sosiaali- ja terveysministeriö sekä yhteistyö muiden toimijoiden kuten Valviran ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa. AVIN tehtäviä ovat:

• Terveyspalvelujen ohjaus ja valvonta
• Yksityisten terveyspalvelujen luvat
• Terveydenhuollon ammattilaisten valvonta
• Laadunhallinta
• Kantelut
• Terveydenhuollon valtionavustukset ja –korvaukset

Valvira ohjaa ja valvoo ammattihenkilöiden ja toimintayksiköiden toimintaa sekä julkisessa että yksityisessä terveydenhuollossa. AVI ohjaa ja valvoo alueellaan ensisijaisesti ammattihenkilöitä. Valvira voi ryhtyä toimenpiteisiin ja antaa seuraamuksen terveydenhuollon ammattihenkilöille virheellisestä toiminnasta.

Yksityisen terveydenhuollon palvelujen tuottajalla on oltava lupaviranomaisen myöntämä lupa palvelujen antamiseen. Terveydenhuollon palveluja ovat mm. laboratoriotoiminta, radiologinen toiminta, terveydentilan tai sairauden toteamiseksi taikka hoidon määrittelemiseksi tehtävät tutkimukset ja toimenpiteet, fysioterapeuttinen toiminta, työterveyshuolto, lääkäri- ja hammaslääkäripalvelut, koulutetun hierojan antama hieronta sekä sairaankuljetuspalvelut.

Terveydenhuollon palveluja annettaessa on oltava asianmukaiset tilat ja laitteet. Palvelujen tuottajalla tulee olla toiminnan edellyttämä, asianmukaisen koulutuksen saanut henkilökunta. Palvelujen tuottajalla tulee myös olla lupaviranomaisen hyväksymä terveydenhuollon palveluista vastaava johtaja. Kahden tai useamman aluehallintoviraston alueella toimivalle palvelujen tuottajalle luvan myöntää Valvira. Yhden aluehallintoviraston alueella toimivalle tuottajalle luvan myöntää AVI.

 

Lupaviranomaiselle on ilmoitettava kirjallisesti mm. seuraavista muutoksista:

• Potilasasiamiehen vaihtuminen
• Palvelualojen pysyväisluonteinen väheneminen
• Palvelujen tuottajan kotikunnan vaihtuminen
• Toimipaikan nimenmuutos

Toiminnan ollennaiseen muuttamiseen tarvitaan myös lupaviranomaisen lupa. Olennaisia muutoksia ovat mm.:

• Palvelujen antaminen uudessa toimipaikassa
• Toimitilojen olennainen muutos
• Toiminnan laajentuminen uusille palvelualoille
• Terveydenhuollon palveluista vastaavan johtajan vaihtuminen
• Y-tunnuksen muuttuminen

 

Omavalvontasuunnitelma on asiakirja, johon kirjataan kaikki keskeiset toimenpiteet, joilla palvelujen tuottajat itse valvovat toimintayksikköjään, henkilökunnan toimintaa sekä tuottamiensa palveluiden laatua. Omavalvontasuunnitelma on palvelujen laadun ja kehittämisen päivittäinen työväline. Palvelujen tuottajalta edellytetään ammattitaitoa, tietoa ja kokemusta arvioida, millaisella omalla ohjauksella ja valvonnalla laatu ja säädöstenmukaisuus varmistetaan. Valvira edellyttää uusilta luvanvaraisilta palvelujen tuottajalta omavalvontasuunnitelmaa ennen toiminnan aloittamista.  

Yrittäjä on lain mukaan velvoitettu ottamaan itselleen yrittäjän eläkevakuutuksen (YEL) tai maatalousyrittäjän eläkevakuutuksen (MYEL). Työntekijöitä palkattaessa hänellä on velvollisuus vakuuttaa lisäksi työntekijänsä työntekijän eläkelain (TyEL) ja tapaturmavakuutuslain mukaisesti. Terveyden- tai sairaanhoitotoimintaa harjoittavan yrittäjän on otettava potilasvakuutus, joka korvaa terveydenhoidon yhteydessä potilaalle aiheutuneita vahinkoja. Potilasvakuutuskeskus myöntää vakuutuksen silloin, kun vakuutusyhtiö on siitä kieltäytynyt.

 

 

Aluehallintovirasto. www.avi.fi

Valvira. www.valvira.fi

Potilasvahinkokeskus. www.pvk.fi/fi/terveydenhuollolle/vakuuttaminen/#page-1634

Yritys-Suomi. www.yrityssuomi.fi/lakisaateiset-vakuutukset

 

Ulkoinen yrittäjyys on yrityksen omistamista ja riskin kantoa. Yleensä yrittäjyydellä tarkoitetaan nimenomaan ulkoista yrittäjyyttä. Ulkoisia yrityksiä ovat erimerkiksi maatalousyrittäjät, elinkeinonharjoittajat (esim. muurari, hammaslääkäri) sekä luonnollisesti kauppiaat, autokorjaamon omistajat, tehtaan omistajat jne. Sisäinen yrittäjyys on yritteliästä toimintaa toisen palveluksessa eli sisäisellä yrittäjällä tarkoitetaan henkilöä, joka toimii yritteliäästi, mutta on työsuhteessa yritykseen tai muuhun organisaatioon. Tällaisella henkilöllä on siis luovuutta, kunnianhimoa, vastuunoton halua ja kykyä kuten ulkoisella yrittäjällä. Hän saattaa erikoistua ja ottaa vastuun jostakin työpaikkansa osa-alueesta. Hänellä on usein tulosvastuu omasta osastostaan tai projektista. Hän on tuloshakuinen ja uskaltaa kyseenalaistaa asioita. Sisäistä yrittäjyyttä voidaan organisaatiossa edistää kannustamalla työntekijöitä oma-aloitteisuuteen ja palkitsemalla heitä siitä. Byrokratian vähentäminen on tärkeää sisäisen yrittäjyyden syntymiselle. Luonnollisesti sisäinen yrittäjä tarvitsee toimintavapauden ohella myös taloudelliset ja muut resurssit toiminnalleen.

 

Kurssimateriaali

Leadership and Development in Sosial and Health Care

Task 5 Evaluation of another Blog

 

Tulevaisuuden hoitajat

 

Blogia oli helppo lukea sivussa olevan valikon kautta ja itse blogin teksti oli hyvin jäsenneltyä ja helppolukuista.

 

Task 1

Ryhmä on sopinut keskenään pelisäännöt tehtävien suorittamiselle ja molemmat ryhmän jäsenet ovat sitoutuneet niitä noudattamaan. Säännöistä paistaa myös joustavuus, koska vaikka ryhmä on pieni (vain kaksi jäsentä), on monesti koulun ja muun elämän yhteensovittaminen haasteellista pienelläkin porukalla.

 

Task 2

Ryhmä on listannut mielestään tärkeimmät lait, mutta niitä ei oltu sen kummemmin perusteltu. Sinänsä kun lakeja katsoo, ymmärtää kyllä miksi ne koetaan tärkeiksi ja sen vuoksi perustelut ehkä olisivatkin turhia.

Sote-uudistuksesta oli kerrottu ymmärrettävästi ja kattavasti. Tekstissä ei ollut turhaa jaarittelua, mikä oli todella positiivista.

 

 

 

Task 3

Johtajuudesta käsitteenä oli hyvin tietoa ja kysymyksiin oli vastattu kattavasti. Haastattelutehtävä oli hyvä yhteenveto kahden erityyppisen johtajan työstä. Esimiesten työtä eri ympäristöissä oli vertailtu hyvin ja tässä näkee, kuinka erilaista johtaminen eri yksiköissä on. 

 

Task 4

Tulevaisuuden hoitajat olivat perustaneen hoivakodin vanhuksille. Liiketoimintasuunnitelma oli kattava ja asiaa oli pohdittu perusteellisesti. Rahoitus oli järjestetty, joskin jäimme miettimään, että riittääkö 40 000 euron laina todellakin alkupääomaksi kyseiseen yritykseen. Henkilökunnan määrä myös on ehkä arvioitu hieman alakanttiin, mutta liiketoimintasuunnitelmassa mainitaan myös se, että tarvittaessa palkataan lisää henkilökuntaa tai käytetään varamiespalvelun sijaisia. Toisaalta alussa, kun kaikki asukaspaikat eivät vielä välttämättä ole täynnä, henkilökunnan määrä voi hyvinkin olla riittävä.

 

Sairaan(hyvät)hoitajat

Janette Peltokangas

Toni Turkka

Milja Luukela

Vastaajana Maarit Pulkkinen, Attendo Jyrin hoivakoti

 

 

• Kuinka johto ottaa huomioon eettiset kysymyksest johtamistavoissaan ja päätöksissä? Kuinka näkyy?

 

• Työntekijät ovat tasa-arvoisia, mutta eivät tasapäistettyjä. Eli jokainen työntekijä on oma yksilönsä, jolla on omat vahvuudet ja heikkoudet. Pyritään siihen, että työntekijä saa mahdollisimman paljon tehdä töitä omien vahvuuksien mukaan ja pyritään kehittämään heikkoja kohtia. Tämän vuoksi esimerkiksi työvuorosuunnittelussa on otettava huomioon se, että työntekijöiden työvuorolistat eivät voi näyttää samalta aina.
• Hoivakodin johtaja kuuntelee toiveet ja palautteet, arvostaa työntekijöitään. Johdon tehtäviin kuuluu työntekijöiden valvonta, mutta työntekijöitä ei vahdita vieressä eikä koskaan nolata muiden työntekijöiden silmissä. Epäkohtiin puututaan asiallisesti.

 

• Kuinka hoidon laatu varmistetaan käytännössä? Millaisia työkaluja tähän on käytössä? Mittarit?
  • Käytössä on sähköinen laatuohjelma, joka kerää ohjelmaan tietoja suoraan Hilkka-ohjelmasta (hoivakodilla käytössä oleva ohjelma) sekä sinne myös syötetään tietoja. Hilkasta ohjelma ottaa mm. omahoitajakirjaukset, läheiskirjaukset, aktiviteettikirjaukset, ulkoilut ja hoitosuunnitelmapäivitykset. Syötettäviä tietoja taas ovat poikkeamat (esimerkiksi lääkkeiden väärin jako), asukkaiden check-lista, kokousmuistiot, arvokeskustelut (kaksi kertaa vuodessa), omaistapahtumat, ulkopuoliset (avi, kunta) tarkistukset, itsearviointi (kaksi kertaa vuodessa) ja asukastyytyväisyyskysely. Jos pisteet ovat huonot, yrityksen laatukoordinaattori tarttuu asiaan ja tehdään tarvittavat toimenpiteet, jotta pisteet saadaan nousuun. Jyrin hoivakodin viimeisimmät pisteet olivat 99/100 pistettä.

 

• Mitä on mentorointi? Perehdyttämisohjelma? Kehityskeskustelut?
  • Mentorointi: Sairaanhoitajat yhdessä käyvät läpi tiettyjä sairaanhoitajille kuuluvia tehtäviä. Samoin johtajalla on omia ns. pieniä tiimejä eri ihmisten kanssa. Esimerkiksi muiden hoivakotien johtajien kanssa, tiimivastaavien kanssa, työntekijöiden kanssa, siivoojan kanssa.
  • Perehdytys: Käytössä on kaavake, joka sisältää kaiken perehdytettävän työn ja yritykseen liittyvät asiat. Perehdytyksessä käydään läpi yrityksen arvot, historiaa, tulevaisuuden näkymiä varsinaisen työn lisäksi. Kaavake käydään läpi esimiehen kanssa kuukauden päästä työn aloituksesta. Varsinaista perehdyttäjää ei nimetä, mutta tiimivastaavalla on vastuu katsoa, että perehdytettävät asiat tulee käytyä läpi. Kaavake koetaan välillä hankalaksi täyttää lähinnä sen takia, että se unohtuu, mutta itse perehdytysohjelmaa pidetään uusien työntekijöiden keskuudessa erittäin kattavana ja hyvänä.
  • Kehityskeskustelu: Varsinaisia henkilökohtaisia kehityskeskusteluja ei enää ole vaan ne on korvattu tiimikehityskeskusteluilla. Yksilöllisen kehityskeskustelun saa jos sellaisen haluaa, mutta hoivakodissa on työntekijöitä, jotka ovat olleet siellä vuosia töissä ja he ovat kokeneet kehityskeskustelut turhiksi. Tiimikehityskeskusteluista taas on tullut pelkästään positiivista palautetta.

 

• Millä keinoilla johto varmistaa työntekijöiden työhyvinvoinnin?
  • Työvälineet ovat kunnossa ja turvallisia, työvuorolistat ovat inhimillisiä ja tehdään terveystarkastukset. Jos työntekijällä on paljon sairauslomia, hänen työtä kevennetään. Keskustellaan herkästi jos näyttää, että työntekijä ei voi hyvin. Käydään työhyvinvointi-keskusteluja. Työntekijät saavat myös Smartum-seteleitä käyttöönsä. Yritys järjestää erilaisia työhyvinvointitapahtumia. Esimies on helppo lähestyttävä ja tiimit tekevät sekä tiimien sisällä että myös keskenään paljon yhteistyötä.

 

• Esimiehen vastuu?
  • Hoivakodin johtajan vastuulla on kaikki hoivakotiin liittyvät asiat. Vastuuta eri tehtävistä on tietysti jaettu tiimivastaaville ja muullekin henkilökunnalle (esimerkiksi tukkutilaukset, vaippatilaukset, lääketilaukset), mutta loppujen lopuksi vastuu kaikesta toiminnasta on johtajalla. Esimiehen vastuulla on varmistaa, että jokaisen työntekijän heikkouksia työn saralla vahvistetaan ja he saavat tarvitsemaansa tukea ja ohjausta, työntekijät ovat tasavertaisia, huolehtia, että kaikkia kohdellaan tasapuolisesti.

 

• Mitkä periaatteet vaikuttavat työvuorosuunnitteluun?
  • Työntekijöillä on rajattomat mahdollisuudet esittää työvuorotoiveita ja 99% toiveista toteutuu. Työntekijän ei ole pakko tehdä kolmevuorotyötä jos hänen elämäntilanteensa tai omat henkilökohtaiset syynsä (esimerkiksi pelkää työskennellä öisin) estävät sen. Myös pelkän yövuoron tekeminen on täysin mahdollista. Akuuteissa tilanteissa työntekijä saa alle vuorokauden varoitusajalla joko palkatonta vapaata tai vuosilomapäiviä käyttöönsä. Työvuorosuunnittelussa kuunnellaan työntekijöitä ja toiveita kunnioitetaan, kunhan ne eivät aiheuta haittaa toisille työntekijöille.

Hoivaa ja huolenpitoa kotiin

Visio ja suunnitelma:

Yrityksemme tukee asiakkaan pärjäämistä kotona erilaisissa elämäntilanteissa. Palvelujamme voi ostaa niin yksityinen henkilö kuin myös julkinen tai yksityinen puoli. Riippuen asiakkaan tarpeista palvelua on saatavilla 24/7. Palvelun hinta määräytyy sen mukaan, mitä ensimmäisellä arviointi käynnilä sovitaan yhdessä asiakkaan kanssa. Laskutus palvelusta kerran kuukaudessa.

Yrityksen vahvuudet:

Yrityksemme suurin vahvuus on osaava ja toimeentuleva henkilökunta. Kaikilla on vahva osaaminen ja hoitoalan kokemusta on kertynyt jo usealta vuodelta. Osaamista ja erilaisia taitoja pyrimme ylläpitämään erilaisilla koulutuksilla. Yrittäjyydestä ei osaamista ole hirveästi kertynyt, mutta hoitoalasta on muutoin todella laajaa kokemusta niin yksityiseltä kuin julkiselta puolelta. Jotta voimme tarjota laajaa apua ja tukea kotona pärjäämiseen niin myös työntekijät ovat hieman eri työpaikkoista tulleet. Eli osaamista löytyy lapsista, nuorista, aikuisista ja vanhuksista ja kaikesta siitä mitä näissä ikäryhmissä voi olla.

Palvelut ja tuotteet:

Eli siis, tarjoamme monenlaista palvelua kotiin. Aivan päivittäisistä toiminnoista selviämiseen, apteekki palveluihin ja mihin asiakan apuja tarvitsee. Koska yrityksessä on töissä hoiva-alan ammattilaisia, niin kovin isoja siivouspalveluita meiltä ei saa. Kuitenkin pienissä siivous askareissa voimme auttaa ja niistä meiltä voi kysyä lisää. Koska tarjoamme palvelua niin monen ikäiselle, niin parhain on kun otatte meihin yhteyttä ja kartoitamme tilannetta. Kartoituksen jälkeen voimme myös mahdollisesti neuvoa siinä, että mistä muualta palveluita voisi saada. Sen vuoksi tarjoamme muitakin palvuita ja kerromme niistä, koska yrityksemme ei kaikkea pysty tarjoamaan. Yleensä tosiaan soittamalla asiat lähtevät liikkeelle parhaiten ja sitten jatkon sovimme sen mukaan miten asiakas tahtoo edetä asiassa.

Asiakaskunta:

Asiakaskuntamme koostuu tällä hetkellä yksityishenkilöistä, mutta palvelumme laajenee vähitellen myös julkisen ja yksityisen puolen käyttöön. Pyrimme lisäämään osaavaa henkilökuntaa vähitellen, jotta palveluiden laatu ei kärsisi työntekijä vähyyden vuoksi. Meidän ei ole siis tarjoitus haalia asiakkaita pois julkisen hoidon piiristä vaan tuoda mahdollisesti apua ja tukea heillekin. Kaupungin kotihoidon kanssa esimerkiksi olemme vähitellen aloittaneet yhteistyön, koska osalle asiakkaista ei valitettavasti kaupungin kotihoito pysty kaikkea tarjoamaan. Esimerkiksi ulkoiluttamista, asioilla käyntiä ja erilaisissa tapahtumissa käymistä ei muualta välttämättä saa.

Rahoitus ja käytännönjärjestelyt:

Yrityksen perustamiseen on panostettu paljon ja myös erilaisiin välineisiin on panostettu. Tietokoneita, älypuhelimia, tabletteja ja mahdollisesti muita teknillisiä laitteita on hommattu runsaasti ja ''kalustoa'' päivitetään sen mukaan kun joko tarve vaatii tai henkilökunta lisääntyy. Käytönnäntyössä tarvittavia välineitä on investoitu myös paljon ja niitä investoidaan sen mukaan kuin taloudellinen tilanne sen sallii. Laitteistoa on kuitenkin olemassa esimerkiksi perus elintoimintojen mittaamiseen. Jos mahdollista niin ohjeistamme asiakkaita investoimaan omat laitteet, mutta se ei ole välttämätöntä. Avaamme pian yrityksemme tilat myös Joensuussa, kunhan remontti saadaan valmiiksi. Silloin myös toimistolla asiointi onnistuu ja yritykseemme pääsee tutustumaan myös sitä kautta. Tilojen avaamisesta kerromme sitten tarkemmin vielä lisää. Yrityksen sivuille myös päivitetään henkilökunnan tiedot, laskutusken hoitajan ja muihin asioihin liittyvät tiedot.

1. Johtamisella tarkoitetaan tavoitesuuntautunutta vuorovaikutteista sosiaalista toimintaa. Johtamisella ohjataan ihmisten toimintaa. Johtamisen avulla pyritään siihen, että joukko ihmisiä toimii paremmin ja tehokkaammin kuin ilman johtamista. Johtaminen on toimintaa, jossa on tarkoitus saada aikaan tuloksia ihmisten avulla ja ihmisten kanssa.

 

Johtajuuden teoriat jaetaan yleisimmin kolmeen kategoriaan; perinteinen käyttäytymiseen perustuva johtaminen, johtamisen piirreteoria ja tilannesidonnainen johtaminen.

Perinteisessä käyttäytymiseen perustuvassa johtamisessa teorian mukaan kiinnitetään huomiota siihen mitä johtajat tekevät ja miten he sen tekevät eikä niinkään heidän persoonallisiin ominaisuuksiinsa. Eli johtajan oma käyttäytyminen on ensisijaisessa asemassa.

Johtamisen piirreteorian mukaan hyvä johtaja määrittyy johtajan luonteenpiirteiden mukaan. Teorian mukaan johtajilla on omia henkilökohtaisia piirteitä ja ominaisuuksia, joiden mukaan he ovat sopivampia johtajia kuin muut.

           Tilannesidonnaisen teorian mukaan erityyppiset tilanteet vaativat eri tyyppistä johtajuutta. 

Johtamisessa on keskeistä haluttujen tulosten saavuttaminen. Johtamisen tärkeitä toimia ovat tavoitteen asettaminen, toteutuneen tuloksen toteaminen ja niiden vertailu. Johtamisessa tarkastellaan yleensä erikseen johtajuutta ja johtamisen järjestelmiä. Johtajuus on henkilön ominaisuuksia ja hänen käyttäytymistään. Johtajan on oltava motivoiva ja vuorovaikutteinen. Keskusteluyhteyden johtajan ja työntekijöiden välillä tulee olla kunnossa. Vuorovaikutuksellisuus lisää työhyvinvointia ja siten parantaa myös tuottavuutta.

 

2. Päivittäisen johtamiseen kuuluu suunnittelu, toimeenpano ja valvonta. Suunnittelun pääpiirteitä ovat oikeiden asioiden tunnistaminen suunnittelun kohteeksi, joka on vastuualueen suorituskyvyn ja menestyksen kannalta strateginen kysymys. Suunnitteluun kuuluvat myös tavoitteiden asettaminen, toimenpiteiden ja tarvittavien resurssien suunnittelu.

          Toimeenpanon kannalta hyvän toimeenpanon kriteeri on tehdä asiat oikein ja ajallaan, johon on ominaista, että
          siinä tarvitaan kaikkien panosta.

          Valvonta tarkoittaa, että johtamisen tuloksista saadaan tietoa mittaamalla ja tarvittaessa ryhdytään säätötoimiin            tai suurempiin muutostoimiin. Valvonnasta käytetään myös neutraalimpaa käsitettä raportointi.

          Hyvän päivittäisen johtamisen voi lyhentää yhteen lauseeseen. Tehdään oikeita asioita ja tehdään oikein.

 

3. Muutosprosessissa johtajan tulee kiinnittää huomiota asenteisiin, arvoihin, ihmissuhteisiin ja antaa tietoa muutoksesta mahdollisimman laajasti. Muutokset aiheuttavat yleensä jonkinlaista muutosvastarintaa. Johtajalla on hyvin suuri merkitys muutoksiin sopeutumisessa. Muutosvastarintaa voidaan vähentää hyvällä suunnitelmalla tulevasta muutoksesta, luottamuksella, tukemisella ja tiedottamisella miksi muutos on tulossa ja mitä se aiheuttaa. Muutostilanteessa on määriteltävä muutoksen tavoitteet ja kerrottava perustelut. Muutoksen johtamisessa on kyse myös muutoksen ajan hallinnasta: onnistunut muutos vaatii aikaa. Aikaa tarvitaan sekä suunnitteluun, käytännön järjestelyihin ja tiedottamiseen, mutta myös uudistuksen mukanaan tuomiin muutoksiin sopeutumiseen. Onnistuneessa muutoksessa kiinnitetään samanaikaisesti huomiota myös organisaation toimivuuden kehittämiseen muutoksessa.

 

4. Työhyvinvointi on kokonaisuus, jonka muodostavat työ ja sen mielekkyys, terveys, turvallisuus ja hyvinvointi. Työhyvinvointia lisäävät muun muassa hyvä ja motivoiva johtaminen sekä työyhteisön ilmapiiri ja työntekijöiden ammattitaito. Sen edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijöille. Johtajan on huolehdittava työympäristön turvallisuudesta, hyvästä johtamisesta ja työntekijöiden yhdenvertaisesta kohtelusta. Työntekijällä on kuitenkin suuri vastuu oman työkykynsä ja ammatillisen osaamisensa ylläpitämisestä.

 

 

 

Lähteet

Kurssimateriaali

Sosiaali- ja terveysministeriö. 2016. Työhyvinvointi. http://stm.fi/tyohyvinvointi. 24.10.2016.