3aA

Laadulla tarkoitetaan tavallisesti tuotteen kykyä täyttää asiakkaan tarpeet tai vaatimukset taikka toiminnan tavoitteen ja tuloksen vastaavuutta. Laadunhallinta sisältää toiminnan ja sen tavoitteiden suunnittelun ja johtamisen, tulosten jatkuvan arvioinnin ja vertailun tavoitteisiin sekä toiminnan parantamisen tavoitteiden saavuttamiseksi. Hyvälaatuinen terveydenhuolto käyttää resurssit parhaalla mahdollisella tavalla, turvallisesti, tuhlaamatta, korkeatasoisesti ja eniten hoitoa tai ennalta ehkäiseviä toimenpiteitä tarvitsevien terveystarpeisiin. Terveydenhuollossa hyvä laatu edellyttää johdon ja koko henkilökunnan sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin sekä saumatonta yhteistyötä eri toimintayksiköiden välillä.

Potilaan näkökulmasta terveydenhuollon laatu on sitä, että potilas saa helposti tietoa terveysongelmistaan ja terveyspalveluista mm. verkosta ja puhelimitse. Hänet ohjataan oikeiden terveyspalveluiden piiriin hänen terveydentilansa sitä vaatiessa. Hän pääsee tarvittaviin tutkimuksiin ja hoitoihin helposti ja nopeasti. Potilaalla on oikeus saada yksilöllistä ja ammattitaitoista hoitoa sekä ystävällistä kohtelua. Hän saa riittävästi tietoa sairaudestaan voidakseen osallistua oman hoitosuunnitelmansa laadintaan ja sitoutua sen noudattamiseen. Potilas kykenee saamiensa tietojen ja neuvonnan turvin noudattamaan hoito-ohjeita, käyttämään lääkkeitä ja apuvälineitä ja osallistumaan kuntoutukseensa. Hän tietää mihin ottaa yhteyttä ongelmien ilmetessä. Tavoitteena on, että potilas on tyytyväinen saamaansa palveluun ja kokee saaneensa tarvitsemansa avun terveysongelmaansa. Potilaalla on tieto siitä, miten hän voi antaa palautetta hoidostaan myös nimettömänä, miten hän saa yhteyden potilasasiamieheen tai kuinka tehdään muistutus organisaation johdolle. Häntä informoidaan myös siitä, miten voi tehdä potilasvahinkoilmoituksen.

Potilaskeskeisyys kuuluu kaikkiin palveluketjun vaiheisiin. Hoitosuhteissa noudatetaan ihmis- ja perusoikeuksia sekä kunnioitetaan potilaan oikeutta elämään, henkilökohtaiseen koskemattomuuteen, turvallisuuteen ja yksityisyyteen. Potilaita kohdellaan yhdenvertaisesti ketään syrjimättä, heidän vakaumustaan ja yksityisyyttään kunnoittaen. Henkilökunnan tulee ottaa huomioon potilaan ohjauksessa, hoidossa ja kuntoutuksessa potilaan äidinkieli, uskonto ja kulttuuri sekä yksilölliset tarpeet ja perheolosuhteen. Henkilökunnan on varattava riittävästi aikaa, jotta potilas saa riittävän selvityksen terveydentilastaan, hoidon merkityksestä, eri hoitovaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista sekä muista seikoista, joilla on merkitystä hoitopäätösten kannalta. Hoidosta sovitaan yhteisymmärryksessä potilaan ja mahdollisesti hänen omaisten tai läheisten kanssa.

Muistutus hoitavalle organisaatiolle on ensisijainen organisaation omavalvonnan ja oman toiminnan kehittämisen kannalta. Johdon tulee sitoutua potilaskeskeiseen toimintaan. Yksikön strategiset tavoitteet suunnataan potilaiden tarpeiden mukaisesti. Toiminnan suunnittelussa varmistetaan henkilöstön riittävyys ja pätevyys asiakaspalvelujen antamisessa ja asianmukaisen hoidon toteuttamisessa. Potilaskeskeisyyden toteutumista seurataan ja mitataan säännöllisesti ja toimintaa muutetaan tulosten perusteella. Mittareita voivat olla esim.:

• Potilaskyselyt
• Potilaspalautteet
• Potilaiden tekemät muistutukset organisaation johdolle ja kantelut valvoville viranomaisille
• Potilasvahinkoilmoitukset

 

Strateginen johtaminen on kokonaisuus, joka käsittää organisaation vision ja tavoitteiden luomisen yrityksen ulkoisen ja sisäisen ympäristön asettamassa viitekehyksessä. Yrityksen strategista johtamista voidaan yleisellä tasolla tarkastella kolmelta eri näkökulmalta: strategian luominen, strategian maastouttaminen ja strategian ohjaus. Strategisen johtamisen yhteydessä puhutaan myös strategisen suunnittelun prosessista eli päätösten tekemisestä organisaation vision suhteen. Näitä päätöksiä tehtäessä otetaan huomioon toimintaympäristön mahdollisuudet ja uhat. Samoin strategisella suunnittelulla määritellään yrityksen toiminnan pitkän aikavälin muoto.

Yleisesti strateginen johtaminen muodostuu sellaisista päätöksistä ja toimista, jotka auttavat organisaatiota mukautumaan ympäristöönsä tuloksellisesti. Koska sekä ympäristö että organisaatio muuttuvat jatkuvasti, on strategisen johtamisen prosessi päättymätön jatkumo ylimmän johdon toimenkuvassa.

 

Kuntaliitto. Terveydenhuollon laatuopas. http://hoidonvaikuttavuus.fi/wordpress/wp-content/uploads/2014/02/Tlaatuopas.pdf

Toiviainen, Niko. Opinnäytetyö. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/3695/Toiviainen_Niko.pdf?sequence=1

3aB

HRM eli henkilöstöhallinta, henkilöstövoimavarojen johtaminen on tehtäväkokonaisuus, jossa huolehditaan siitä, että yrityksessä on riittävä, osaava ja hyvinvoiva henkilöstö. Henkilöstövoimavarojen johtamiseen kuuluu organisaatiolle parhaan mahdollisen henkilökunnan valitseminen, rekrytointi, perehdyttäminen, palkkauksen hoitaminen, lakisääteisten etujen takaaminen, irtisanominen sekä etujärjestön ja organisaation välisistä suhteista huolehtiminen. Lisäksi siihen kuuluu henkilöstön kehittäminen, urasuunnittelu, työsuorituksen arviointi, palkitseminen ja hyvinvointi. Henkilöstöstrategia ohjaa henkilöstöjohtamista. Henkilöstö-johtaminen perustuu strategiassa asetettuihin tavoitteisiin, keinoihin ja aikatauluihin.

Diversity management eli monimuotoinen johtaminen tarkoittaa monimuotoisuuden hallintaa, monimuotoisuuteen kannustamista, sen arvostamista tai monimuotoisuuteen suhtautumista. Erään näkemyksen mukaan itsessään moniselitteistä monimuotoisuutta ei ole mahdollista lähestyä vain yhdestä, universaalista näkökulmasta. Monimuotoisuusjohtaminen viittaa organisaatioiden tarpeeseen käyttää eri syistä monimuotoistuvia henkilöstöresursseja organisaatiota hyödyttävällä tavalla. Tämä näkemys perustuu käsitykseen, jonka mukaan erilaisia ihmisiä arvostava ja heidän erilaista osaamistaan täysmittaisesti hyödyntävä työilmapiiri johtaa organisaatioiden tavoitteiden kannalta tuottaviin lopputuloksiin. Monimuotoisuusjohtamisessa diversiteetti ymmärretään liiketoiminnan kannalta keskeisenä strategisena voimavarana, jonka johtamisen tavoitteena on mitään yksittäistä ryhmää suosimatta saavuttaa organisaatiolle kilpailuetua.

Kurssimateriaali

 

3aD

Eettinen johtajuus ei synny tai toteudu itsekseen vaan sitä tulee systemaattisesti kehittää, harjoittaa ja vahvistaa. Eettisestä johtamisesta puhuttaessa esille nousee termi oikeudenmukainen johtaminen, jolla viitataan luottamuksen kasvattamiseen, puolueettomuuteen, suoraselkäisyyteen, vastuun kantamiseen sekä lahjomattomuuteen. Eettinen johtaminen on lyhyesti sanottuna hyvää johtamista. Johtajuuden tarkoituksena yleisesti on organisaation perustehtävän toteuttaminen. Eettisen johtamisen pohjalla ovat käsitteet etiikka, arvot ja vastuu.

Terveydenhuollon voimavaroja koskevat päätökset tehdään monimutkaisten poliittis-hallinnollisten, oikeudellisten ja kliinishoidollisten päätösprosessien kautta. Terveydenhuollossa on kyse monien ristiriitaisten intressien kamppailusta, mutta eettisyys on koko toiminnan keskeinen lähtökohta. Johtajan on aina punnittava, toimitaanko tavoitteisiin pyrittäessä eettisesti ja ovatko tavoitteet eettisesti hyväksyttäviä. Terveydenhuolto kohtaa muutoksia priorisointien sekä talouden ja terveyden välisen suhteen määrittämisen takia. Näiden myötä eettiset kysymykset nousevat yhä keskeisemmiksi. Johtajan on tehtävä päätöksiä yksikössään ottaen huomioon käytössä olevat resurssit. Toiminnan kohteena on ihminen ja hyvinvointi eikä priorisointikysymysten ratkaiseminen ole aina helppoa. Terveyttä ei voi koskaan tarjota liikaa. Niukkojen resurssien jakaminen kuuluu terveydenhuollossa johtajan jokapäiväisiin tehtäviin.

Johtamisen etiikka koostuu terveydenhuollossa hallinnon etiikasta (lainsäädäntö, hallinnon arvot, hyvän hallinnon periaatteet), yleisistä johtamisperiaatteista ja profession asettamista vaatimuksista. Profession eettiset säännöt ovat johtamistoiminnan olennainen osa. Niiden soveltaminen hallinnon yleisten periaatteiden rinnalla on joskus hankalaa, mutta johtajan ja esimiehen roolissa näiden arvojen mahdollisimman hyvään yhteen sovittamiseen tulee pyrkiä.

Ikola-Norrbacca, Rinna. Duodecim-verkkojulkaisu. http://duodecimlehti.fi/web/guest/haku;jsessionid=8429AB35D22E154E45A3A18792B3A8A2?p_p_id=Article_WAR_DL6_Articleportlet&p_p_lifecycle=0&_Article_WAR_DL6_Articleportlet_p_frompage=uusinnumero&_Article_WAR_DL6_Articleportlet_viewType=viewArticle&_Article_WAR_DL6_Articleportlet_tunnus=duo98948

 

4.

Aluehallintovirasto AVI on terveydenhuollon ja terveyspalvelujen alueellinen lupa- ja valvontaviranomainen. Viraston tavoitteena on laadukkaiden terveyspalveluiden turvaaminen väestölle. AVI ohjaa ja valvoo julkista terveydenhuoltoa sekä yksityisten toimijoiden tarjoamia terveydenhuollon palveluja. Virasto tukee kunnan, kuntayhtymien ja muiden toimijoiden työtä alueen ihmisten terveyden edistämiseksi.

AVI osallistuu terveydenhuollon valtakunnallisten linjausten toimeenpanoon. Viraston toimintaa terveyden saralla ohjaa lainsäädäntö, sosiaali- ja terveysministeriö sekä yhteistyö muiden toimijoiden kuten Valviran ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa. AVIN tehtäviä ovat:

• Terveyspalvelujen ohjaus ja valvonta
• Yksityisten terveyspalvelujen luvat
• Terveydenhuollon ammattilaisten valvonta
• Laadunhallinta
• Kantelut
• Terveydenhuollon valtionavustukset ja –korvaukset

Valvira ohjaa ja valvoo ammattihenkilöiden ja toimintayksiköiden toimintaa sekä julkisessa että yksityisessä terveydenhuollossa. AVI ohjaa ja valvoo alueellaan ensisijaisesti ammattihenkilöitä. Valvira voi ryhtyä toimenpiteisiin ja antaa seuraamuksen terveydenhuollon ammattihenkilöille virheellisestä toiminnasta.

Yksityisen terveydenhuollon palvelujen tuottajalla on oltava lupaviranomaisen myöntämä lupa palvelujen antamiseen. Terveydenhuollon palveluja ovat mm. laboratoriotoiminta, radiologinen toiminta, terveydentilan tai sairauden toteamiseksi taikka hoidon määrittelemiseksi tehtävät tutkimukset ja toimenpiteet, fysioterapeuttinen toiminta, työterveyshuolto, lääkäri- ja hammaslääkäripalvelut, koulutetun hierojan antama hieronta sekä sairaankuljetuspalvelut.

Terveydenhuollon palveluja annettaessa on oltava asianmukaiset tilat ja laitteet. Palvelujen tuottajalla tulee olla toiminnan edellyttämä, asianmukaisen koulutuksen saanut henkilökunta. Palvelujen tuottajalla tulee myös olla lupaviranomaisen hyväksymä terveydenhuollon palveluista vastaava johtaja. Kahden tai useamman aluehallintoviraston alueella toimivalle palvelujen tuottajalle luvan myöntää Valvira. Yhden aluehallintoviraston alueella toimivalle tuottajalle luvan myöntää AVI.

 

Lupaviranomaiselle on ilmoitettava kirjallisesti mm. seuraavista muutoksista:

• Potilasasiamiehen vaihtuminen
• Palvelualojen pysyväisluonteinen väheneminen
• Palvelujen tuottajan kotikunnan vaihtuminen
• Toimipaikan nimenmuutos

Toiminnan ollennaiseen muuttamiseen tarvitaan myös lupaviranomaisen lupa. Olennaisia muutoksia ovat mm.:

• Palvelujen antaminen uudessa toimipaikassa
• Toimitilojen olennainen muutos
• Toiminnan laajentuminen uusille palvelualoille
• Terveydenhuollon palveluista vastaavan johtajan vaihtuminen
• Y-tunnuksen muuttuminen

 

Omavalvontasuunnitelma on asiakirja, johon kirjataan kaikki keskeiset toimenpiteet, joilla palvelujen tuottajat itse valvovat toimintayksikköjään, henkilökunnan toimintaa sekä tuottamiensa palveluiden laatua. Omavalvontasuunnitelma on palvelujen laadun ja kehittämisen päivittäinen työväline. Palvelujen tuottajalta edellytetään ammattitaitoa, tietoa ja kokemusta arvioida, millaisella omalla ohjauksella ja valvonnalla laatu ja säädöstenmukaisuus varmistetaan. Valvira edellyttää uusilta luvanvaraisilta palvelujen tuottajalta omavalvontasuunnitelmaa ennen toiminnan aloittamista.  

Yrittäjä on lain mukaan velvoitettu ottamaan itselleen yrittäjän eläkevakuutuksen (YEL) tai maatalousyrittäjän eläkevakuutuksen (MYEL). Työntekijöitä palkattaessa hänellä on velvollisuus vakuuttaa lisäksi työntekijänsä työntekijän eläkelain (TyEL) ja tapaturmavakuutuslain mukaisesti. Terveyden- tai sairaanhoitotoimintaa harjoittavan yrittäjän on otettava potilasvakuutus, joka korvaa terveydenhoidon yhteydessä potilaalle aiheutuneita vahinkoja. Potilasvakuutuskeskus myöntää vakuutuksen silloin, kun vakuutusyhtiö on siitä kieltäytynyt.

 

 

Aluehallintovirasto. www.avi.fi

Valvira. www.valvira.fi

Potilasvahinkokeskus. www.pvk.fi/fi/terveydenhuollolle/vakuuttaminen/#page-1634

Yritys-Suomi. www.yrityssuomi.fi/lakisaateiset-vakuutukset

 

Ulkoinen yrittäjyys on yrityksen omistamista ja riskin kantoa. Yleensä yrittäjyydellä tarkoitetaan nimenomaan ulkoista yrittäjyyttä. Ulkoisia yrityksiä ovat erimerkiksi maatalousyrittäjät, elinkeinonharjoittajat (esim. muurari, hammaslääkäri) sekä luonnollisesti kauppiaat, autokorjaamon omistajat, tehtaan omistajat jne. Sisäinen yrittäjyys on yritteliästä toimintaa toisen palveluksessa eli sisäisellä yrittäjällä tarkoitetaan henkilöä, joka toimii yritteliäästi, mutta on työsuhteessa yritykseen tai muuhun organisaatioon. Tällaisella henkilöllä on siis luovuutta, kunnianhimoa, vastuunoton halua ja kykyä kuten ulkoisella yrittäjällä. Hän saattaa erikoistua ja ottaa vastuun jostakin työpaikkansa osa-alueesta. Hänellä on usein tulosvastuu omasta osastostaan tai projektista. Hän on tuloshakuinen ja uskaltaa kyseenalaistaa asioita. Sisäistä yrittäjyyttä voidaan organisaatiossa edistää kannustamalla työntekijöitä oma-aloitteisuuteen ja palkitsemalla heitä siitä. Byrokratian vähentäminen on tärkeää sisäisen yrittäjyyden syntymiselle. Luonnollisesti sisäinen yrittäjä tarvitsee toimintavapauden ohella myös taloudelliset ja muut resurssit toiminnalleen.

 

Kurssimateriaali