1. Johtamisella tarkoitetaan tavoitesuuntautunutta vuorovaikutteista sosiaalista toimintaa. Johtamisella ohjataan ihmisten toimintaa. Johtamisen avulla pyritään siihen, että joukko ihmisiä toimii paremmin ja tehokkaammin kuin ilman johtamista. Johtaminen on toimintaa, jossa on tarkoitus saada aikaan tuloksia ihmisten avulla ja ihmisten kanssa.

 

Johtajuuden teoriat jaetaan yleisimmin kolmeen kategoriaan; perinteinen käyttäytymiseen perustuva johtaminen, johtamisen piirreteoria ja tilannesidonnainen johtaminen.

Perinteisessä käyttäytymiseen perustuvassa johtamisessa teorian mukaan kiinnitetään huomiota siihen mitä johtajat tekevät ja miten he sen tekevät eikä niinkään heidän persoonallisiin ominaisuuksiinsa. Eli johtajan oma käyttäytyminen on ensisijaisessa asemassa.

Johtamisen piirreteorian mukaan hyvä johtaja määrittyy johtajan luonteenpiirteiden mukaan. Teorian mukaan johtajilla on omia henkilökohtaisia piirteitä ja ominaisuuksia, joiden mukaan he ovat sopivampia johtajia kuin muut.

           Tilannesidonnaisen teorian mukaan erityyppiset tilanteet vaativat eri tyyppistä johtajuutta. 

Johtamisessa on keskeistä haluttujen tulosten saavuttaminen. Johtamisen tärkeitä toimia ovat tavoitteen asettaminen, toteutuneen tuloksen toteaminen ja niiden vertailu. Johtamisessa tarkastellaan yleensä erikseen johtajuutta ja johtamisen järjestelmiä. Johtajuus on henkilön ominaisuuksia ja hänen käyttäytymistään. Johtajan on oltava motivoiva ja vuorovaikutteinen. Keskusteluyhteyden johtajan ja työntekijöiden välillä tulee olla kunnossa. Vuorovaikutuksellisuus lisää työhyvinvointia ja siten parantaa myös tuottavuutta.

 

2. Päivittäisen johtamiseen kuuluu suunnittelu, toimeenpano ja valvonta. Suunnittelun pääpiirteitä ovat oikeiden asioiden tunnistaminen suunnittelun kohteeksi, joka on vastuualueen suorituskyvyn ja menestyksen kannalta strateginen kysymys. Suunnitteluun kuuluvat myös tavoitteiden asettaminen, toimenpiteiden ja tarvittavien resurssien suunnittelu.

          Toimeenpanon kannalta hyvän toimeenpanon kriteeri on tehdä asiat oikein ja ajallaan, johon on ominaista, että
          siinä tarvitaan kaikkien panosta.

          Valvonta tarkoittaa, että johtamisen tuloksista saadaan tietoa mittaamalla ja tarvittaessa ryhdytään säätötoimiin            tai suurempiin muutostoimiin. Valvonnasta käytetään myös neutraalimpaa käsitettä raportointi.

          Hyvän päivittäisen johtamisen voi lyhentää yhteen lauseeseen. Tehdään oikeita asioita ja tehdään oikein.

 

3. Muutosprosessissa johtajan tulee kiinnittää huomiota asenteisiin, arvoihin, ihmissuhteisiin ja antaa tietoa muutoksesta mahdollisimman laajasti. Muutokset aiheuttavat yleensä jonkinlaista muutosvastarintaa. Johtajalla on hyvin suuri merkitys muutoksiin sopeutumisessa. Muutosvastarintaa voidaan vähentää hyvällä suunnitelmalla tulevasta muutoksesta, luottamuksella, tukemisella ja tiedottamisella miksi muutos on tulossa ja mitä se aiheuttaa. Muutostilanteessa on määriteltävä muutoksen tavoitteet ja kerrottava perustelut. Muutoksen johtamisessa on kyse myös muutoksen ajan hallinnasta: onnistunut muutos vaatii aikaa. Aikaa tarvitaan sekä suunnitteluun, käytännön järjestelyihin ja tiedottamiseen, mutta myös uudistuksen mukanaan tuomiin muutoksiin sopeutumiseen. Onnistuneessa muutoksessa kiinnitetään samanaikaisesti huomiota myös organisaation toimivuuden kehittämiseen muutoksessa.

 

4. Työhyvinvointi on kokonaisuus, jonka muodostavat työ ja sen mielekkyys, terveys, turvallisuus ja hyvinvointi. Työhyvinvointia lisäävät muun muassa hyvä ja motivoiva johtaminen sekä työyhteisön ilmapiiri ja työntekijöiden ammattitaito. Sen edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijöille. Johtajan on huolehdittava työympäristön turvallisuudesta, hyvästä johtamisesta ja työntekijöiden yhdenvertaisesta kohtelusta. Työntekijällä on kuitenkin suuri vastuu oman työkykynsä ja ammatillisen osaamisensa ylläpitämisestä.

 

 

 

Lähteet

Kurssimateriaali

Sosiaali- ja terveysministeriö. 2016. Työhyvinvointi. http://stm.fi/tyohyvinvointi. 24.10.2016.