Vastaajana Maarit Pulkkinen, Attendo Jyrin hoivakoti

 

 

• Kuinka johto ottaa huomioon eettiset kysymyksest johtamistavoissaan ja päätöksissä? Kuinka näkyy?

 

• Työntekijät ovat tasa-arvoisia, mutta eivät tasapäistettyjä. Eli jokainen työntekijä on oma yksilönsä, jolla on omat vahvuudet ja heikkoudet. Pyritään siihen, että työntekijä saa mahdollisimman paljon tehdä töitä omien vahvuuksien mukaan ja pyritään kehittämään heikkoja kohtia. Tämän vuoksi esimerkiksi työvuorosuunnittelussa on otettava huomioon se, että työntekijöiden työvuorolistat eivät voi näyttää samalta aina.
• Hoivakodin johtaja kuuntelee toiveet ja palautteet, arvostaa työntekijöitään. Johdon tehtäviin kuuluu työntekijöiden valvonta, mutta työntekijöitä ei vahdita vieressä eikä koskaan nolata muiden työntekijöiden silmissä. Epäkohtiin puututaan asiallisesti.

 

• Kuinka hoidon laatu varmistetaan käytännössä? Millaisia työkaluja tähän on käytössä? Mittarit?
  • Käytössä on sähköinen laatuohjelma, joka kerää ohjelmaan tietoja suoraan Hilkka-ohjelmasta (hoivakodilla käytössä oleva ohjelma) sekä sinne myös syötetään tietoja. Hilkasta ohjelma ottaa mm. omahoitajakirjaukset, läheiskirjaukset, aktiviteettikirjaukset, ulkoilut ja hoitosuunnitelmapäivitykset. Syötettäviä tietoja taas ovat poikkeamat (esimerkiksi lääkkeiden väärin jako), asukkaiden check-lista, kokousmuistiot, arvokeskustelut (kaksi kertaa vuodessa), omaistapahtumat, ulkopuoliset (avi, kunta) tarkistukset, itsearviointi (kaksi kertaa vuodessa) ja asukastyytyväisyyskysely. Jos pisteet ovat huonot, yrityksen laatukoordinaattori tarttuu asiaan ja tehdään tarvittavat toimenpiteet, jotta pisteet saadaan nousuun. Jyrin hoivakodin viimeisimmät pisteet olivat 99/100 pistettä.

 

• Mitä on mentorointi? Perehdyttämisohjelma? Kehityskeskustelut?
  • Mentorointi: Sairaanhoitajat yhdessä käyvät läpi tiettyjä sairaanhoitajille kuuluvia tehtäviä. Samoin johtajalla on omia ns. pieniä tiimejä eri ihmisten kanssa. Esimerkiksi muiden hoivakotien johtajien kanssa, tiimivastaavien kanssa, työntekijöiden kanssa, siivoojan kanssa.
  • Perehdytys: Käytössä on kaavake, joka sisältää kaiken perehdytettävän työn ja yritykseen liittyvät asiat. Perehdytyksessä käydään läpi yrityksen arvot, historiaa, tulevaisuuden näkymiä varsinaisen työn lisäksi. Kaavake käydään läpi esimiehen kanssa kuukauden päästä työn aloituksesta. Varsinaista perehdyttäjää ei nimetä, mutta tiimivastaavalla on vastuu katsoa, että perehdytettävät asiat tulee käytyä läpi. Kaavake koetaan välillä hankalaksi täyttää lähinnä sen takia, että se unohtuu, mutta itse perehdytysohjelmaa pidetään uusien työntekijöiden keskuudessa erittäin kattavana ja hyvänä.
  • Kehityskeskustelu: Varsinaisia henkilökohtaisia kehityskeskusteluja ei enää ole vaan ne on korvattu tiimikehityskeskusteluilla. Yksilöllisen kehityskeskustelun saa jos sellaisen haluaa, mutta hoivakodissa on työntekijöitä, jotka ovat olleet siellä vuosia töissä ja he ovat kokeneet kehityskeskustelut turhiksi. Tiimikehityskeskusteluista taas on tullut pelkästään positiivista palautetta.

 

• Millä keinoilla johto varmistaa työntekijöiden työhyvinvoinnin?
  • Työvälineet ovat kunnossa ja turvallisia, työvuorolistat ovat inhimillisiä ja tehdään terveystarkastukset. Jos työntekijällä on paljon sairauslomia, hänen työtä kevennetään. Keskustellaan herkästi jos näyttää, että työntekijä ei voi hyvin. Käydään työhyvinvointi-keskusteluja. Työntekijät saavat myös Smartum-seteleitä käyttöönsä. Yritys järjestää erilaisia työhyvinvointitapahtumia. Esimies on helppo lähestyttävä ja tiimit tekevät sekä tiimien sisällä että myös keskenään paljon yhteistyötä.

 

• Esimiehen vastuu?
  • Hoivakodin johtajan vastuulla on kaikki hoivakotiin liittyvät asiat. Vastuuta eri tehtävistä on tietysti jaettu tiimivastaaville ja muullekin henkilökunnalle (esimerkiksi tukkutilaukset, vaippatilaukset, lääketilaukset), mutta loppujen lopuksi vastuu kaikesta toiminnasta on johtajalla. Esimiehen vastuulla on varmistaa, että jokaisen työntekijän heikkouksia työn saralla vahvistetaan ja he saavat tarvitsemaansa tukea ja ohjausta, työntekijät ovat tasavertaisia, huolehtia, että kaikkia kohdellaan tasapuolisesti.

 

• Mitkä periaatteet vaikuttavat työvuorosuunnitteluun?
  • Työntekijöillä on rajattomat mahdollisuudet esittää työvuorotoiveita ja 99% toiveista toteutuu. Työntekijän ei ole pakko tehdä kolmevuorotyötä jos hänen elämäntilanteensa tai omat henkilökohtaiset syynsä (esimerkiksi pelkää työskennellä öisin) estävät sen. Myös pelkän yövuoron tekeminen on täysin mahdollista. Akuuteissa tilanteissa työntekijä saa alle vuorokauden varoitusajalla joko palkatonta vapaata tai vuosilomapäiviä käyttöönsä. Työvuorosuunnittelussa kuunnellaan työntekijöitä ja toiveita kunnioitetaan, kunhan ne eivät aiheuta haittaa toisille työntekijöille.